Rygja on alkuperältään norjalainen liha- ja villarotu. Suomessa niitä on muutamia satoja puhdasrotuisia yksilöitä. Rotu sopii hyvin myös ristetytyskäyttöön, meillä on ollut muutama suomenlammas/rygja risteytytys ja karitsat ovat kasvaneet hienosti.

Ulkonäkö ja luonne

Rygja-lampaiden pääväri on valkoinen, mutta myös mustia lampaita löytyy. Musta rygja syntyy kiiltävän mustana ja harmaantuu sitten parissa vuodessa. Erittäin harvinaisena rygjalla esiintyy mäyrä-väri. Valkoisilla rygjia on usein ruskeita pilkkuja päässä ja jaloissa, joillain voi olla yksi isompi musta läiskä villa-alueella.

Tyypillinen rygja on matalajalkainen ja pitkäselkäinen, häntä on pitkä ja korvat isot.

Luonteeltaan rygja on rauhallinen ja hiljainen. Emon vaistot on hyvät, emot ovat runsasmaitoisia ja pitävät hyvää huolta karitsoista. Rygja emo ei hylkää karitsaa värin vuoksi.

Villa ja talja

Rygja-lampailla villanlaatu vaihtelee melko paljon, turkistyyppisestä loivakiharaiseen. Villa on pitkää ja sitä on paljon. Keskimäärin villa on keskihienoa. Rygjan villa sopii hyvin käsityölankoihin ja kehräämiseen. Lampaat tulee keritä kaksi kertaa vuodessa.

Taljat ovat hienoja pitkävillaisena ja niissä on upea kiilto. Yleensä taljat ovat myös suuria, sillä karitsat kasvavat nopeasti.

Lihakkuus

Teuraat sijoittuvat yleensä R-luokkaan ja karitsoilla rasva on ollut 2/2.

Teuraspainot ovat meillä olleet karitsoilla yleensä 18-25kg.

Karitsat

Karitsoita syntyy yleensä 1-2, myös kolmoset ovat mahdollisia. Syntymäpainot noin 3,5-5 kg, suurimmat ovat meillä olleet 6,5kg. Karitsakuolleisuus on pieni.

Pässikaritsat kasvavat nopeasti eivätkä välttämättä tarvitse kasvuun ollenkaan väkirehua pikkukaritsa-ajan jälkeen.

Hyvä laidun riittää kasvattamaan keväällä syntyneet pässit teuraskokoon syksyyn mennessä. Parhaat uuhikaritsat kasvavat samaa tahtia pässikaritsoiden kanssa, pienempiä uuhikarisoita on kasvatettava hieman pidempään.

Rygja-lampaille suositellaan, että jalostukseen jätettävät uuhet saisivat kasvaa rauhassa ja karitsoivat ensimmäisen kerran kaksi- vuotiaana.

Pässikaritsat tulevat sukukypsiksi 4-5kk iässä.

Ruokinta

Rygja-lammas ruokitaan samaan tapaan kuin muitakin liharotuja. Tiineitä emoja ei tunnuteta juuri ollenkaan tai hyvin kevyesti. Kuntoluokka tulee kuitenkin huomioida. Liian voimakas tiineysajan ruokinta johtaa suuriin karitsoihin ja karitsointivaikeuksiin erityisesti nuorilla emoilla sekä lampaiden rasvoittumiseen.  

Runsasmaitoinen emo tarvitsee kuitenkin karisoinnin tapahduttua normaalin väkirehuruokinnan, jotta emo ja karitsat pysyvät kunnossa. Pienillä karitsoilla on hyvä olla vapaa pääsy karitsakammariin, jossa niillä on vapaasti saatavana kaikkia rehuja muutaman päivän ikäisestä laitumelle laskuun saakka.

Teuraskypsyyttä lähellä olevien karitsoiden voimakas väkirehuruokinta voi johtaa rasvoittumiseen.

Joutoaikana rygja pärjää hyvin normaalilla kuivalla heinällä tai laihemmalla säilörehulla.

Rotu on tehokas rehunkäyttäjä ja menestyy myös maisemanhoitajana sekä luonnonlaitumilla.